Sukelluskello

Sukelluskello on suunniteltu nimenomaan laitesukeltamiseen, jossa veden aiheuttama paine on selvästi suurempi kuin normaaliolosuhteissa. Koska sukeltamisessa on pidettävä tarkasti huolta sukellusajasta, on tärkeää että sukeltajalla on sukeltamiseen soveltuva kello. Monet sukeltajat ovat vaihtaneet perinteiset sukelluskellot kellojen kokoisiin sukellustietokoneisiin, jotka antavat ajan lisäksi paljon muutakin tietoa veden alla.

Jokaisen kellon on päästävä ISO-6425 standardien mukaiset testit läpi onnistuneesti, jotta niitä voidaan virallisesti kutsua sukelluskelloksi. Merkintöjen mukaan pienin vedenpitävyys sukelluskelloissa on oltava ainakin 100m syvyyteen asti. Jokainen kello testataan siis yksilöllisesti, joten se lisää kellon valmistuskustannuksia. Tämän takia monet valmistajat jättävätkin tämän testauksen väliin vaikka kellot voisivatkin testit läpäistä. Sukeltajan näkökulmasta onkin siis turvallisinta valita testattu kello ettei käy syvyyksissä huonosti.

Sukelluskello – ominaisuudet

Sukelluskello voi olla joko digitaalinen, analoginen tai näiden kahden yhdistelmä. Kellon rungon on kestettävä veden alla syntyvää painetta ja suolaista vettä, joten ne on valmistettava tietyistä metalliseoksista, jotka kestävät vaativat olosuhteet. Lisäksi rungon on kestettävä tietyissä määrin iskuja ja ulkoisia magneettikenttiä. Ulkoisilta ominaisuuksiltaan sukelluskello on luonnollisesti hieman jykevämpi kuin arkikäyttöön tarkoitettu kello.

Aikakehä

Analogisissa sukelluskelloissa on pyöritettävä aikakehä kellotaulun reunalla, jolla pystytään merkkaamaan aika jolloin on noustava viimeistään pintaan. Kehä pyörii vain vastapäivään, joten pintaantuloaikaa ei voi vahingossa pyörittää merkattua pidemmälle. Joissain sukelluskelloissa aikakehän voi myös lukita, jolloin ei sukellusaikaa voi myöskään vahingossa lyhentää.

Säätöruuvi

Sukelluskellon säätöruuvi on rungon heikoin lenkki, sillä sitä on pystyttävä liikuttamaan ja se on yhteydessä kellokoneistoon rungon sisällä. Tiivisteiden ja ruuvin toimintaperiaatteen on oltava sellainen ettei vettä pääse rungon sisään missään olosuhteissa sukelluksen aikana. Joissain kelloissa säätöruuvi on myös sijoitettu normaalista kello kolmesta poiketen esimerkiksi kello neljään, jottei se sukeltaessa paina kämmenselkään.

Ranneke

Rannekkeen on sukelluskelloissa oltava myöskin olosuhteisiin sopiva, joten usein käytössä onkin kuminen, silikoninen tai kankainen ranneke. Myös ruostumattomasta teräksestä tai titaanista valmistetut rannekkeet kestävät suolaveden aiheuttamaa korroosiota hyvin. Metallisissa rannekkeissa on otettava huomioon myös se, että niiden kireyttä ei voi normaalisti säätää ilman työkaluja, joten kireys on oltava sopiva sukelluspuvun päälle laitettavaksi.

Kellotaulu ja viisarit

Kellotaulusta on saatava selvää myös pimeässä, joten viisareiden ja kellotaulun kontrastin on oltava suuri. Lisäksi viisareihin ja/tai kellotauluun lisätään itsevalaisevaa ainetta, joka hohtaa pimeässä lukemisen helpottamiseksi. Kellotaulussa on myös tärkeää olla hieman vaihtelevuutta, jotta kellon asennosta riippumatta sukeltaja näkee helposti mitä kello on. Tästä syystä erityisesti kello 12 on merkittävä erilailla kuin muut numerot. Usein myös numerot 3, 6 ja 9 on vahvistettu muttei niin paljon kuin 12. Aikakehän osoitin on myös oltava itsevalaiseva.