Kellosanastoa

Analoginen kello – Kello joka näyttää aikaa osoittimien avulla

Automaattikello – Käden liike-energiasta itseään lataava mekaaninen kello.

Calibre eli kaliiberi – Kellon koneiston malli.

Digitaalinen kello – Kello joka näyttää ajan vaihtuvien digitaalisten numeroiden avulla.

DLC (Diamond-Like Carbon) – Pinnoite joka on erittäin kovaa hiilikuitua. Käytetään esimerkiksi teräksisissä kelloissa.

GMT (Greenwich Mean Time) – Neutraali aikavyöhyke. Suomessa aikavyöhyke on 2-3 tuntia edellä Greenwichin aikaa. Normaalisti GMT-kellot ovat kelloja, jotka pystyvät näyttää kahden eri aikavyöhykkeen aikaa samalla kertaa.

Indeksi – Kellotaulussa ollevat tunti- ja minuuttimerkinnät.

Kehä – Eli bezel on kellon lasin ympärillä oleva alue. Esimerkiksi sukeltajankelloissa kellon kehää voi pyörittää.

Kivi – Mekaanisissa kelloissa koneistossa käytetään kiviä, kuten synteettisiä rubiineja, joiden avulla kitkaa saadaan pienennettyä.

Kuori – Osa kellosta, jonka sisään on sijoitettu kellon muut osat ja etupuolelle kellon lasi. Kellon kuori avataan normaalisti takapuolelta, jolloin päästään esimerkiksi vaihtamaan paristo tai huoltamaan kellon koneistoa.

Kellotaulu – Kellon osa, jossa esimerkiksi numerot ovat kiinni.

Koneisto – Kellon ”moottori”, joka saa viisarit liikkumaan. Yleisimmät koneistotyypit ovat mekaaninen- ja kvartsikoneisto.

Kronografi – Kelloja, joilla pystytään tarkemmin mittaamaan aikaa jollain mitta-asteikolla (esimerkiksi sekuntikello-ominaisuus).

Kronometri – Erittäin tarkasti käyvä kello joka on saanut sveitsiläisen COSC-laitoksen myöntämän sertifikaatin.

Kruunu – Kellon sivussa oleva uloke, jonka avulla kellon aikaa pystyy säätämään.

Kvartsikello – Elektroninen kello joka tarvitsee pariston toimiakseen. Tunnistaa esimerkiksi sekuntiviisarin sykkeestä sekunnin välein.

Käyntivara – Automaattikelloissa käyntivara kertoo, kuinka pitkään kello jaksaa käydä kun se ei ole ranteessa.

Luurankokello – Kello jonka koneistosta ainakin osa näkyy kellon lasin läpi.

Magneettisuojaus – Mekaaniset kellot ovat täynnä pienenpieniä metallisia osia, joten se on altis magneettisille häiriöille. Häiriöt voivat vaikuttaa kellon käymiseen ja näin ollen myös ajassa pysymiseen. Käyttämällä kellossa materiaaleja, jotka eivät ole magneettisia, pystytään vähemtämään magneettikenttien aiheuttamia ongelmia.

Mekaaninen kello – Kello joka ei tarvitse paristoja toimiakseen. Kello saa virtansa vetämällä, eli normaalisti pyörittämällä kruunua.

Perpetual – Eli ikiliikkuja. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kellon kalenteria, joka ottaa huomioon eri kuukausien pituudet ja karkausvuodet. Näin ollen kellon päivämäärää ei tarvitse säätää uudestaan kuun vaihtuessa. Normaalisti kelloissa on päivämäärän osoitin 31 päivän numeroilla, joten lyhyempien kuukausien jälkeen päivämäärä on säädettävä manuaalisesti numeroon 1.

Solki – Kellon rannekkeen käteen kiinnittämiseen tarkoitettu sulkemismekanismi.

Sunburst / Synray – Kellotaulu, jonka pinnassa on useimmiten keskelle osoittavia uurteita tiheästi ympäri kellotaulua, jolloin kellotaulu heijastaa valoa auringon säteiden tyylisesti ja tuo kellotauluun eloa.

Kuvassa Aarnin Loihi Pähkinäpuu, jossa sunburst -kellotaulu

Takakansi – Kellon takana oleva osa, jonka avaamiseen tarvitaan asiaan kuuluva työkalu. Takakannen kautta päästään käsiksi kellon koneistoon.