Mekaaninen kello

Mekaaninen kello ei sisällä elektronisia osia lainkaan, vaan kello käy joko vetämällä tai automaattisesti. Vedettävässä eli nuppivetoisessa kellossa vetojousi viritetään nuppia kääntämällä, jolloin jouseen kertyy energiaa joka vapautuu koneiston käymiseen pikkuhiljaa. Automaattikellossa alkuviritys tehdään samalla lailla kuin nuppivetoisessa, mutta tämän jälkeen käden liike-energia virittää jousta jatkuvasti.

Mekaaninen kello – yleistä

Mekaaninen kello on täynnä pieniä osia ja liitoksia, joten se on altis vaurioitumaan esimerkiksi kovista iskuista tai magneettisuudesta. Tämän takia kello ei sovellu kaikkein rajuimpiin käyttötilanteisiin kuten vaikka extremeurheiluun, vaikka kello olisikin vedenkestävä.

Kellon vetonuppi toimii yleisesti myös kellonajan ja päiväyksen asettamiseen. Tämä tapahtuu yleensä vetämällä nuppia hieman ulos, jolloin nupin kääntäminen vaikuttaa virittämisen sijasta viisareihin tai päivämäärälevyyn.

Mekaaninen kello – tarkkuus

Mekaaniset kellot kasvattavat suosiotaan, sillä ne ovat mekaanisia taideteoksia, mutta myös ympäristöystävällisyyden takia, sillä ne eivät tarvitse pattereiden vaihtoa ja ovat hyvin pidettyinä lähes ikuisia. Vaikka kellot ovatkin erittäin tarkasti rakennettuja, eivät ne silti ole niin tarkkoja kuin halvemmat kvartsikellot. Käyntitarkkuus voi päivän aikana laadukkaissa kelloissa olla +/- 2 sekuntia ja halvemmissa kelloissa tarkkuus voi olla joitakin kymmeniä sekunteja. Laadukkaampien kellojen koneistot testataan yksittäin Sveitsissä COSC -laitoksessa (Contrôle Officiel Suisse des Chronomètres) ja niiden on läpäistävä tietyt käyntitarkkuuden vaatimukset. Mekaanisilla kelloilla tämä vaatimus on -4 sekunnista +6 sekuntiin päivässä. Testin läpäiseviä kelloja kutsutaan kronometreiksi. Vertailun vuoksi kvartsikelloille saman nimikkeen saaminen edellyttää 0,07 sekunnin tarkkuusvaihtelua päivän aikana.

Mekaaninen kello ei siis ole tarkin kellotyyppi mutta mekaanisten kellojen käyttäjät eivät ostakkaan kelloja tarkkuuden takia (vaikka muutamien sekuntien tarkkuusvaihtelu ei paljoa missään tunnukaan), vaan niiden koneistojen takia. Koneistoja arvostetaan ja ne ovat jokainen mekaanisia taidonnäytteitä ja niitä kannetaan ranteessa ylpeydellä.

Mekaaninen kello – luuranko

Koska mekaaniset kellot sisältävät paljon tekniikkaa pienessä tilassa, on olemassa paljon niin sanottuina luukankokelloja (skeleton), joissa kellon etu-/takapuolelta tai molemmilta puolilta näkee läpi kellon koneistoon. Tämä ominaisuus on lähinnä esteettinen, tosin silloin koneistoa usein myös kevennetään ohentamalla ja pienentämällä koneiston osia. Yksi syy osien pienentämiseen on se, että läpinäkyvän lasin on oltava paksumpaa kuin muutoin käytettävä kiinteä kellokotelo olisi.